Rohkeilla avauksilla eteenpäin

Koen, että kunnioittavalla ja laajakatseisella keskustelulla ja rohkeilla avauksilla ja teoilla on mahdollista saavuttaa pienin askelin oikeudenmukaisempi yhteiskunta, jossa sekä yksilöiden että yhteisön on hyvä elää. Siksi olen nyt ehdokkaana kuntavaaleissa Liedossa.

Urheiluseuran toiminnanjohtajana olen nähnyt, miten suuri merkitys liikunnalla on lasten ja nuorten sosiaaliselle, psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Siksi koen, että yhteiskunnan velvollisuutena on taata mahdollisimman tasavertaiset liikuntamahdollisuudet kaikille.

Tasapainoinen perhe on onnellinen perhe.

Teemat kuntavaaleissa

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Lapset ja nuoret elävät nyt erilaista elämää kuin meidän kokemamme. Heidän käsissään on maailma ja ilmiöt, joiden ymmärtämiseen, arviointiin ja kohtaamiseen he tarvitsevat enemmän tukea kuin koskaan. Meidän tehtävänämme on tukea lasten tasapainoista kasvua ja näen, että turvallisen kodin lisäksi harrastukset ovat arvokas keino vaikuttaa siihen, miten lapset aikaansa viettävät ja millaisia välineitä he saavat elämäänsä. Esimerkiksi liikunnan harrastaminen antaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista voimaa. Siksi kaupunkien ja kuntien tulisi panostaa seurojen toimintaan ja näin paitsi parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia myös ennaltaehkäistä monitasoisia ongelmia. On myös ratkaistava, miten muualla harrastavia lietolaisia lapsia ja nuoria on mahdollista tukea (vrt. turkulaisten harrastekortti).

Perheiden hyvinvointi ja vanhemmuuden tukeminen

Tasapainoinen perhe on hyvinvoiva perhe – ja hyvinvoiva perhe antaa mahdollisimman hyvät lähtökohdat niin lapsille kuin aikuisillekin pärjätä elämässä. Jotta kaupunki menestyy aidosti, se tarvitsee hyvinvoivia ihmisiä, jotka vievät eteenpäin kehitystä ja toimintoja. Siksi onkin erityisen tärkeää ennaltaehkäistä ja hoitaa ajoissa elämää kuormittavia tekijöitä sekä olla tukena, kun ihminen kohtaa terveydellisiä, taloudellisia tai muita kriisejä.

Lasten lisäksi myös vanhemmat ovat uusien haasteiden edessä. Kaupungin pitäisikin vahvistaa matalankynnyksen palveluita, jotka tarjoavat välineitä ja tukitoimia muuttuvaan vanhemmuuteen ja kasvatustyöhön. Myös perheystävälliset olosuhteet (puistot, liikunta- ja retkeilypaikat, kirjasto) ovat osa tätä panostusta.

Seutukunnallinen yhteistyö

Liedon tulee tehdä päätöksiä, jotka ovat hyviä lietolaisille. On kuitenkin tärkeää pitää yllä aktiivista seutukunnallista yhteistyötä, jotta voimme ottaa omaan päätöksentekoomme mukaan muualla hyväksi todettuja malleja ja toisaalta myös välttää tehdyt virheet. Lietolaiset käyvät töissä ja harrastavat esimerkiksi Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa, ja näin ollen myös muiden kaupunkien ja kuntien tekemät päätökset vaikuttavat meihin. Kun vuoropuhelu on toimivaa, saadaan rakennettua koko seutukuntaa vahvistavia ratkaisumalleja. Esimerkiksi nyt Turun liikuntauudistuksen sokeus ja kyvyttömyys vastavuoroiseen keskusteluun ympäristökuntien kanssa on ajanut paitsi kunnat ja kaupungit myös perheet hyvin haastavaan tilanteeseen. Liedon täytyy olla aktiivisesti mukana vaatimassa – ja sen jälkeen rakentavasti kehittämässä - tätä yhteistyötä. 

Viimeisimmät  kirjoitukseni

8.3.2025

Hyvää naistenpäivää vuonna 2025!

Sukupuolianonyymi lähestymistapa ei ole rehellinen kuvaus demokraattisesta yhteiskunnastamme. Myös politiikka on edelleen monin tavoin sukupuolittunutta. Tällä voidaan viitata useampaan eri ilmiöön: kuka äänestää, ketä äänestetään, kuka asettuu ehdolle ja millaisia arvoja korostetaan. Sukupuolittunut materialismi-humanismi-ulottuvuus on mielenkiintoinen asettelu, joka ei tietenkään täysin vastaa todellisuutta, mutta antaa kuitenkin herkullisen lähtökohdan keskustelulle siitä, millaisia asioita ajetaan. Naisia on edelleen ehdokkaina miehiä vähemmän, mutta naiset äänestävät enemmän. Ilmiö on hieman samanlainen kuin koulutuksenkin suhteen: esimerkiksi yliopistoissa opiskelijoista naisia on enemmän, mutta yliopiston johtotehtävissä heitä on miehiä vähemmän. 

Eikö naisista sitten ole johtajiksi tai politiikkaan? Jos mietitään, millaisia johtajia tai millaiseen päätöksentekoon kykeneviä ihmisiä pidetään tänä päivänä arvossaan, ja millaiseen toimintaan esimerkiksi johtajakoulutuksissa tähdätään, vastauksen pitäisi olla ilmiselvä: jos asiaan halutaan tai edes voi vastata sukupuolen perusteella, naiset ovat vahvoilla. Ideaalijohtaja ei enää ole käskevä ja hierarkiaan uskova alfajohtaja, vaan johtaja, joka pyrkii kehittämään itseään, luomaan tiiviitä ja innovatiivisia tiimejä, toimimaan avoimesti ja kaikkia yksilöitä kunnioittavasti sekä tasa-arvoisesti. Kutsutaan näitä arvoja sitten vaikka humanistisiksi. 

Kyllä, uskon, että useilla naisilla on luonnostaan, kasvatuksen kautta, yhteiskunnan opettamina ja koulutuksen kautta omaksuttuina monia sellaisia piirteitä, jotka tekevät heistä erityisen hyviä johtajia ja poliitikkoja. Ei, sukupuoli ei kuitenkaan kerro mitään kyvystä olla hyvä johtaja tai hyvä poliitikko. Jokainen on yksilö. Se, mitä peräänkuulutan, on rehellisyys. Ideaalijohtajan on oltava kuvauksensa mukainen myös työhaastattelun jälkeen – poliitikon on oltava rohkea myös vaalien jälkeen. On surkeaa katsoa nuorten naispoliitikkojen, joita on äänestetty uskoen heidän kykenevän muuttamaan omalta osaltaan päätöksenteon tapaa, muuttuvan sen sijaan osaksi vallitsevaa patriarkaalista koneistoa ja vahvistavan sitä. Jotta päätöksenteko kuvastaisi yhteiskuntaamme ja sen tahtoa, tulisi päättäjien olla sitä mitä ovat antaneet ymmärtää olevansa.

Sukupuoli on jo sinänsä moninainen asia. Mutta tässä kirjoituksessa viittaan naiseuteen voimana ja vahvuutena, oli se sitten biologista, sosiaalista, kulttuurista – tai mitä tahansa muuta koettua. Vuoden 2025 naistenpäivän teemana on kaikkien naisten ja tyttöjen puolesta: oikeudet, tasa-arvo ja voimaantuminen. Ollaan ja äänestetään rohkeasti ja rehellisesti naisia ja ollaan osa humaania päätöksentekoa. Annetaan ääni tasa-arvolle. Siinä on parhaimmillaan voimaa, joka tukee jokaisen kasvua ja menestystä – niin yksilön, perhe- ja työyhteisön kuin koko yhteiskunnankin.